Terve kaikille
Muutaman päivistä löysin laulaja Kaija Koo. Pidän hänestä todella paljon
Questo pomeriggio mi sono dilettato a tradurre il testo di questa canzone (tralasciando i vari compiti scolastici
).
Vi posto sia l'originale che la mia (rozza
) traduzione chiedendo cortesemente di visionarla e correggerla (ed eventualmente esprimere un parere sull'efficacia della mia competenza in lingua, tenendo conto che sono un perfetto autodidatta
)
P.S.: Ho tralasciato il quarto rigo perché non sono riuscito a tradurlo, attendo suggerimenti.
ALKUPERÄINEN LYRIIKAT
Se oli kaunis kevät päivä
Säteet auringon sinkoili pinnalta jään
Isä toiveikkaana taivaalle katsellen
Viritti liidintään
Isä koskaan kertonut ei
Että vuodet menneet häneltä voimia vei
Ei edes pyytänyt ymmärtämään
Että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää
Isä lähti ikävä jää
Viimeinen lento niin hieno niin hento
Lempeät tuulet isän saattoi matkaan
Hän oli vapaa niin kuin on sudenkorento
Lennolla jolta ei palannutkaan
Ei isä koskaan ehtinyt kertomaan
Mitä mielessä liikkuikaan
Silti minä tiedän sen ikuisen kaipauksen
Niitä tunteita minäkin tunnen
Hetken tuulet ehti häntä kuljettaa
Vähän aikaa oli vapaa, piti ilmojen valtikkaa
Ja sitten ihan kuin yllättäin
Kai hän lensi pilviin
Puhtaan valkoisiin
Ainakin toivoisin niin
Viimeinen lento…
Viimeinen lento niin hieno niin hento
Aurinko säteillään muistot kultaa
Hän on vapaa niin kuin on sudenkorento
Isä lähti tuulten matkaan
On kai sen oltava niin
Jään kyyneliin
On kai sen oltava niin, oltava niin
Olkoon se niin.
KÄÄNNÖS ITALIAAN
Era un bel giorno di primavera
i raggi del sole si spargono sulla superficie del ghiaccio
il padre pieno di speranza può guardare il cielo
il padre non disse mai
che le forze lo hanno preso gli anni passati
non ha neppure chiesto di capire
perché lui ha voluto solo volare oltre, nel cielo blu
il padre ha lasciato un ghiaccio triste.
L'ultimo volo della fantasia, come un dolce vento sottile
il padre poté viaggiare.
Lui era libero proprio come una libellula.
Con il volo che non l'ha restituito
non ha mai avuto il tempo di dire
nemmeno quale pensiero l'ha mosso.
Comunque io lo so, eterna nostalgia
i sentimenti che anch'io provo.
Fu libero per un po, gli piaceva lo scettro del cielo
e poi, altrettanto all'improvviso,
credo che volò attraverso il tetto
bianco puro
almeno lo spero.
Immagino che devono essere
lacrime di ghiaccio
Immagino che deve essere così (essere così)
Lascia che sia così.
Kiitos paljon kaikille!
